Sokerihuurrettuja kirsikoita

Maalaukseni ovat huoneita, joissa aika on muuttunut valoksi. Ne kuvaavat vanhenemista prosessina, jossa arjen ääriviivat pehmenevät ja tila muuttuu heleäksi, lähes aineettomaksi vapaudeksi. Kun nainen muuttuu ympäristölleen näkymättömäksi, hän ei katoa, vaan hänestä tulee itse se kirkkaus, joka tekee maailmasta näkyvän.

Teosten keskiössä on nuori hahmo, joka kantaa suurta, halkaistua hedelmää. Hän on tiheä ja todellinen, täynnä nykyhetken tummaa voimaa ja elämän mehevää lupausta. Hän on tilan painopiste, mutta samalla vieras tässä heleässä maailmassa, joka on jo oppinut luopumaan tarpeesta omistaa.

Sokerihuurrettu kirsikka on vertauskuva tälle kirkastumiselle: se on säilöttyä elämää, jossa alkuperäinen maku on tallella, mutta pinta on saanut ylleen kimaltavan, suojaavan kuoren. Maalaukset juhlistavat tätä siirtymää – hetkeä, jolloin elämän paino muuttuu keveydeksi ja näkymättömyys kääntyy kyvyksi nähdä kaikki kirkkaammin.